2 kk

Nyt kun on tasan kaksi kuukautta kulunut edellisestä postauksesta, lienee aiheellista julkaista vähän lisää... Kahteen kuukauteen on mahtunut aika paljon kaikenlaista, pääosin hyvää mutta vähän ikäviäkin asioita. Kaik on hea, kuitenkin.

Studia-messut oli ja meni eikä siinä mitään sen kummepaa. Annaa ja Arttua näin Helsingissä ja Satun luona punkkasin. Perinteinen "parilla bissellä Kalliossa" tapahtui myös, tietenkin. Lissu oli hoidossa ollut nätisti ja hurmannut hoitajansa eli turhaan taas stressasin. Satu tuli itsenäisyyspäivänä tänne vuorostaan ja kivaahan se oli: käytiin katsomassa Pähklipureja eli Pähkinänsärkijä (joka oli ihana!), syötiin, juotiin, nukuttiin ja oltiin muuten vaan perus levottomia. Meillä on yleensä aika hauskaa yhdessä, tosin sitä ei kyllä kukaan ulkopuolinen jaksaisi varmaan kuunnella, hah. Niin ja Ruxpinin keikalla käytiin myös ja tavattiin joku äijä, joka työkseen kääntää euroviisubiisejä. Todellinen Taitelija siis.

Kävimme baletissa. 

Aika itsenäisyyspäivästä eteenpäin meni joululomaa odottaessa ja 20.12 matkustin joululomille. Ehdin synttäritkin viettää paikalliseen tapaan.. näillä on siis joku kummallinen fiksaatio syntymäpäiviin, ja aina kun töissä jollakin on syntymäpäivä, siitä tehdään kauheen iso tapahtuma, johon sen synttärisankarin pitää roudata kaikenmaailman kakkuja ja piirakoita. Mä olin jo etukäteen sanonut, etten halua sitten siitä mitään tapahtumaa. Sanoin, että ostan pienen kakun, joka voidaan nauttia ihan vaan meidän huoneen kesken. No, ei se nyt sit niin mennyt ja piti sit keitellä kahvit koko osastolle. Onneks oltiin jo niin  lähellä joulua, että suurin osa tyypeistä oli jo lomilla. Kyllähän se sit siin ihan kivasti meni, mun mielestä tommoset tapahtumat on aina vähän vaivaannuttavia. Mutta sain kukkia, suklaata ja kuoharia ja olihan se ihan kiva sitä synttäriä vähän juhlistaa.

Yleensä pidän vähän kyseenalaisena koirien pukemista, mut hei toi puku makso 3,50e!! Ja siinä on siivet... Olihan se sit pakko kotiuttaa ja olihan sitä pakko päästä heti testaamaan.

Kotiin oli ihana tulla vaikka ekat päivät olikin vähän hässäkkää. Kotikotona rupesi sitten meno vähän rauhoittumaan ja joulu nyt on aina ihana. Sakke tuli aattoiltana meille ja tapsana lähdettiin Porin kautta Saken sukulaisiin Huittisiin. Tietenkin jo perinteeksi muodostunut joulupäivän kievari tuli jälleen koettua, vaikka sitä yrittääkin viimeiseen asti välttää... Mun kaikki joulukuvat jäi muuten kotikoneelle, että tässä on nyt kuvituksena sit jotain randomkuvia/puhelinräpsyjä tekstimassaa keventämään.

Mun alkuperäinen tarkoitus oli tulla takaisin Tallinnaan loppiaisen aikoihin, mutta ukki kuoli 27.12. Paluu siirtyi sitten viikolla. Jokainen, joka on jonkun läheisensä menettänyt, tietää mitä se on.. eli ei siitä sen enempää. Raskasta oli, henkisesti ja fyysisesti ottaen huomioon myös matkat välillä Pori-Hyrynsalmi ja Hyrynsalmi-Tallinna rinkan ja Lissun kanssa.

Kotimatkalla.

Uusivuosi vaihtui kuten tapana on, ja Saken työvuorojen vuoksi vaihdoin vuotta suurimmaksi osaksi tyttöseurassa. Oltiin meillä, saikulla, irkussa, havanassa ja jopa somassa. Huh, mikä baarikierros. Mutta mukavaa oli ja kiitos siitä asianomaisille. Lissu oli raketteja piilossa Ruosniemessä.

Ennen Hyrynsalmen keikkaa ja hautajaisia ei tapahtunut mitään sen erikoisempaa. No, kävin Raumalla äidin ja Marian kanssa, siellä tulee kyllä käytyä harmillisen vähän. Mutta muuten vietin aikaa Saken ja tyttöjen kanssa, Ruosniemessä hengailin myös, halajasin rinteeseen mutta laskutoveri sairastui ja sen semmoista. Taisin datailla ja syödä aika paljon. Loppiaisen jälkeisenä keskiviikkona lähdin Merikarvialle eli Merskalle eli Pröttikarvialle eli Pröttikseen ja sieltä torstaina Hyrylle.

Ai niin. Käytiinhän me Saken kanssa treffeillä tuossa jossain välissä. Käytiin testaamassa Miami, joka oli kallis ja jossa ei ollut kummoinen ruoka ja sitä sai vielä tunnin odottaa, mutta no joo, kaipa se porilaisiin uppoaa. Hanabisse 6,20, auts (muistaakseni! Kallis se ainakin oli, mutten halua nyt levittää väärää informaatiota kuitenkaan). Miamista mentiin katsomaan Hobitti, jonka aikana Sakke nukahti. Ei sekään siis mikään kummonen kyllä ollut. Oltiin tosi rebeleitä ja juotiin siellä teatterissa yks siideri, huh! Leffasta mentiin vielä Kinoon, pitkästä aikaa! Siellä musisoivat Valentines ja SaijaaSaijaa, eli ei siis mikään perusdise. Keikat oli taattua laatua ja sieltä sitten hoiputtiin kotiin. Olihan se kivvaa!

Ja jee: ilmoittauduin ja pääsin kansalaisopiston pimiökurssille eli pääsen taas läträämään kemikaalien kanssa. Se taisi alkaa maaliskuun alussa. Mukavaa.

Tallinnaan raahauiduin tosiaan 13.1 ja heti sitten samana viikonloppuna sainkin Porista vieraita. Oli taas vähän järjestelemistä, kun Malla, Jenni, Lotta ja Martti majoittuivat neliöihini, mutta hyvin mahduttiin! Viikonloppu oli melko vaiherikas mutta loppujen lopuksi oikein mukava. Newsflash: on helpompi hostata yhtä vierasta kuin neljää, etenkin kun on tapana ottaa vähän paineita vieraiden viihtyvyydestä. Myös niiden asioiden suhteen, joihin ei voi itse vaikuttaa... Melkein pääsimme myös tutustumaan eestiläiseen sairaanhoitoon, mutta siltä kuitenkin vältyttin. Ja hyvä niin. Minua (ja Lissua) piristi kovin tämä Porin possen visiitti ja toivottavasti heitäkin.

Tämän kuvan ryöväsin Mallalta,toivottavasti hän antaa minulle anteeksi, mutta halusin äidillekin näyttää minkäslaista porukkaa täällä oikein majaili. Lissun silmät on sulaa laseria.

Sitten ollaankin jo viime viikonlopussa. Sain jälleen vieraita, tällä kertaa vähän toiselta puolelta Suomea kun Prahassa tapaamani Savon tyttö Sanni tuli käymään! Sannin kanssa käytiin istumassa iltaa noiden työtyttöjen kanssa ja lauantaina raahasin Sannin mukaani pahamaineiseen Nimetaan & Shootersiin, joista olen kyllä paljon kuullut mutten ole koskaan käynyt. Paitsi nyt. Nuo paikat siis sijaitsevat tossa vanhassakaupungissa, ja kuulemma ovat aika jäätäviä. Olihan ne nähtävä. Ja olivathan ne aika jäätäviä, erityisesti toi Shooters. Että jos Tallinnan lähtee niin suosittelisin kyllä jotain muuta kuppilaa, kun niitä tääällä kuitenkin riittää. Shootersissa juotiin shotit ja Nimetassa mojitot ja lähdettiin lopulliseen määränpäähän eli tuonne Red Emperoriin. Siellä oli jonkunnäköset pippalot, mitkä ei kyllä ollut ihan niin jees kuin ajattelin, mutta kyllä me siellä sitten oltiin. Loppuillasta käytiin vielä Sinilindissä ja oltiinkos me kuudelta nukkumassa. Hups. Sanni lähti vasta maanantaina ja koska täällä pyöri myös Docpoint, niin sunnuntaina käytiin Kumussa katsomassa yks dokkari. Että sellainen oli viime viikonloppu. Mukavaa aikaa oli jälleen!

Zombie brains. Tommossii shottei me Sannin kanssa sit juotiin. 

Ja joo... sanoin jo Sakelle, että pidän kyllä jonkun parin kuukauden tipattoman kun tuun takaisin Suomeen... Kauheelta kuulostaa kun näitä tässä listaa ja eilen olin taas ulkona, kun oltiin jo aikaa sitten sovittu työtyttöjen kanssa vähän niinkuin läksäreistä. Käytiin F-hoonella syömässä ja kuppilassa nimeltä Noku juomassa parit, jonka jälkeen lähdettiin Von Krahliin keikalle. Oli hauskaa, nyt vähän väsyttää. Mutta tän illan oonkin kotona. Käytiin Lissun kanssa pitkällä kävelyllä kun oli niin kiva ilma ja seuraavaks vois sit kai vähän vaikka torkkua. Ihanaa kun on viikonloppu!

Ensi viikko onkin sitten viimeinen työviikko. Periaatteessa mulla ois loppunut toi harjottelu jo tammikuun loppuun, mutta ton yhden ylimääräsen "loma"viikon lupasin tehdä takaisin. Töissä on ollut vaihtelevaa, aika hiljaista välillä mutta oon sitten koittanut käyttää aikaani graduun. Nyt oon hoitanut paria leffakilpailu-järjestelyjä ja noita newsletter-hommia, mikä on ollut ihan jees. On motivoivampaa lähteä aamusti töhin kun siellä oikeesti on jotain odottamassa. Noihin työtyttöihin oon tässä parin kuukauden aikana tutustunut paremmin ja heitä tulee kyllä ikävä. Lupasin kuitenkin jo tulla kesällä sitten käymään ja majapaikkakin kuulemma aina löytyy. Ens perjantai voi silti olla vähän haikea.

Meillä on töissä muuten alkanut nyt viikottainen joogatunti, ja oon nyt jo kolmena perjantaina ehtinyt siellä käydä. Se on kyllä ihanaa ja niin virkistävää ja meillä on aivan ihana ohjaaja! Täytyy Porista etsiä joku vastaava.

Tämän räpsäsin vaan kun oli niin kaunis taivas.

Vähän sellainen olo, että vois jo kotiinkin tulla. Teen varmaan vielä jonkun päätöspostauksen Porista käsin, kunhan saan vähän ajatuksia kasaan. Tällä hetkellä olo on väsynyt mutta onnellinen, se saattaa tosin johtua myös eilisestä juhlimisesta ja väistyvästä olotilasta...

Sakke tulee Tallinnaan 11pv. ja 14pv. olisi sitten tarkoitus matkustaa takaisinpäin. Vähän jännittää tämä tavaramäärä, mutta eiköhän se siitä. Malla otti jo mun kitaran mukaansa, mistä olen edelleen oikein kiitollinen, koska se helpottaa hyvin paljon muuta muuttorumbaa. Tarttoon aattelin tehdä päiväreissun ens lauantaina, Karina lupas jo ottaa Lissun taas hoiviinsa. Tulispa sielläkin sitten käytyä. Eilen oli puhetta, että käytäis huomenna semmosessa Paavli Kaltsukas-nimisessä kierrätystavaratalossa/kirpparilla, (josta hesarissakin oli just maininta btw) jonne oon jo pitkään halunnut mutta en oo ihan varma sen sijainnista. Se on tuolla jossain kaupungin laitamilla, Ave on jo aikoja sitten luvannut viedä mut sinne ja eilen se siitä taas muistutti. Mutta katotaan nyt. Oishan se kiva, jos vaikka löytäis vähän lisää roinaa siihen muuttokuormaan...

Mutta näistä sitten lisää joskus kolmen kuukauden päästä, hah. Nyt mä meen keittämään kananmunia.

Talv

Hoplaa! Mielikuvitusrikkaalle Sügis-otsikolle oli saatava jatkoa, joten talv=talvi...tuli Tallinnaan. Täällä sato kyllä ensilumet jo viikkoja sitten kuten Suomessakin, mutta nyt se talvi pamahti kunnolla päälle pakkasineen. Viime päivityksestä on reilu kuukausi aikaa, ehheh... mutta toi marraskuu oli kyllä aikamoista hässäkkää niin töiden kuin visiittienkin puolesta, mut mikä tärkeintä, festari on nyt ohi ja se on kyl i-ha-naa.

Töissä oli aivan kamalaa ja kaoottista nuo festaria edeltävät muutamat viikot ja päivät venyi helposti semmosiksi 10 tuntisiksi ja sai niitä töitä sit vähän viikonloppunakin tehdä. Ei se sinänsä mitenkään yllätyksenä ainakaan meikälle tullut, kun koko homma oli muutenkin organisoitu päin helv*.. mut kyllä se siitä sitten lutviutui ja oli jopa ihan hauskaa välillä, siis festarin ollessa käynnissä. Mä olin lähinnä niissä näytöksissä ja hoidin vapaaehtois-trafiikkia ja mitä siinä nyt sitten ikinä olikin. Iltaohjelmaan pääsin myös osallistumaan ja se oli kyllä mukavaa, meillä oli tosi kivoja vieraita, ohjaajia, leikkaajia yms. filmipossea ympäri eurooppaa ja vähän ulkopuoleltakin. Festarin jälkeen mulle oltiin luvattu se viikko vapaata ja päästiin Lissun kanssa käymään sit ihan kotonaki. Mut siitä lisää myöhemmin.

Mullon käyny niin paljo vieraita! Vika postaus tais loppua mainintaan Saken tulevasta visiitistä: rauhallinen kyöhnäysviikonloppu muuttui kuitenkin vähän, kun visiittiä edeltävällä viikolla sain Saken siskolta Suvilta vienoa viestiä, että jospa he voisivat Mikko-miekkosensa kanssa myös tulla Tallinnaan. No, mikäpäs siinä: olimme asiaa jo ennen lähtöäni suunnitelleetkin ja nyt olisi visiitille sopiva viikonloppu, tosin hieman yllättäen. Eikä siinä vielä kaikki! Myös Saken veli Sauli innostui viikonlopusta Tallinnassa ja majoitinkin sitten koko lössin tänne 40 neliööni :D Mutta hauska viikonloppu meillä kyllä oli, ja itse asiassa juuri ko. aikaan satoi se ensilumi ja viikonloppu meni tuolla vanhan kaupungin kaduilla liukastellessa. No tässä vähän kuvia, nää on Suvin puhelimella otettuja kun mun digikamera on edelleen jokseenkin toimimattomassa tilassa.

Talvista Tallinnaa. Oli kyl ihana päivä!

 En viitsi julkaista poikain kuvia, kun en ole aivan varma mitä he siitä pitäisivät. No mut täs Suvi ja mää.

Sakke on eri asia, nii sen kuvii voin julkasta. No täs ollaa me. Näytetään 10v. Huomatkaa sydän, hihi.

Käytiin (taas) intialaisessa syömässä, paikassa nimeltä Bollywood. Sakke tuli Tallinnaan jo torstaina(?), no eniveis - mun puurtaessa töissä Sakke oli käynyt lafkassa lounaalla ja kehui paikan ruokaa hyvin autenttiseksi (Sakke on siis ollut vaihdossa Intiassa, joten luultavasti tietää mistä puhuu ;)). Siitä innostuneena me varattiin paikasta pöytä lauantai-illaksi ja ai että, oli kyllä namskua. Tää paikka sijaitsee ihan keskustassa, Pikk-kadulla ja on kyllä ehdottomasti käymisen arvoinen paikka - ihana ruoka ja palvelu eikä ole hinnallakaan pilattu. Vessa on aika erikoinen, se on nimittäin peileillä vuorattu lattiasta kattoon. Jokseenkin perverssiä. No, mutta ruoka oli herkullista. Oon koukuttanut itseni butter sauceen ja oon syönyt sitä varmaan jokaisessa intialaisessa, missä ollaan täällä käyty mut tuolla Bollywoodissa se oli ehdottomasti parasta. Ai ai. Ja valkosipuli-naan. Nam. Suosittelen ehdottomasti. Kyl sanoisin et 9/10, eikä paikka ole myöhemminkään pettänyt, sillä kävin siellä myös molempien Annojen kanssa, josta saammekin kätevästi aasinsillan Anna-viikonloppuihin. 

Anna M. purjehti Tallinnaan marraskuun ensimmäisenä viikonloppuna. Yritettiin perjantaina käydä vähän ulkona, mutta tavattiin vaan aika ikäviä tyyppejä ja se oli aika mälsää. Mut lauantaina meillä oli ihanaa: käytiin baletissa katsomassa Joutsenlampi, joka oli kyllä ihastuttava eikä kumpainenkaan ole kyseistä klassikkoa aiemmin nähnytkään. Tuolla Bollywoodissa ja myös sushilla käytiin, mutta muuten vaan rötväiltiin ja laiskoteltiin ja tämmönen rennompi viikonloppu tuli kyllä tarpeeseen, kun töissä oli jo aika kreisi meno tuohon aikaan. Vähän balettiliikkeitä tietty treenailtiin, hihi. Ja fiilisteltiin Tchaikovskia.Mul on tasan yks kuva Anna-viikonlopuista, ja se on allaoleva. Mua kyl harmittaa, ettei otettu Anna V:n kanssa edes yhden yhtä kuvaa meistä, enkä kyllä tiedä sit syytä siihen. Se vaan jäi, höh!

Siin me ny ollaa. Anna on tosi nätti mut mä näytän vähä kummalliselta. No, syytän kuvakulmaa ja toivon etten oikeesti näytä tolta. 

Ai niin muuten, käytiin me Suvin, Mikon, Saulin ja Sakenki kanssa sushillakin mut mentiin semmoseen ketjusushilaan, joka ei kyllä ollut mitenkään mieleenpainuva kokemus - tai ehkä Sakelle, joka ei varmaan koskaan enää syö sushia. No, Annan vein sitten tuohon Rotermannille ihan oikeeseen sushiravintolaan ja se oli kyllä aika paljon parempi kuin tuo Silk-sushi. Itse en oikein edelleenkään tiedä, mitä siitä sushista pitäisi ajatella..

Seuraava viikonloppu meni jälleen Annan seurasta nauttien, kun Anna V. saapui viikonlopuksi Tallinnaan. Tää oli nyt sitä aikaa, kun kreisi meno töissä oli muuttunut kaoottiseksi ja jouduinkin vähän työjuttuja hoitamaan myös viikonlopun aikana. Anna V.lähti Tallinnasta kuitenkin vasta maanantaina, joten ehdittiin sunnuntainakin sitten yhdessä oleskella. Annan kanssa käytiin myös Bollywoodissa ja sushilla, niin ja molempien Annojen kanssa kävin myös puhumassa pojista semmoisessa aivan ihanassa pienessä kahvilassa, joka löytyy yhdeltä sisäpihalta tuosta keskustasta. Tietty ulkoiltiinkin ja paremmalla "menestyksellä" kuin edellisenä viikonloppuna ja tavattiin vähän mukavampia tyyppejäkin tällä kertaa. Päädyttiin Von Krahliin, jossa oli (taas) jotkut kreisit hoppibileet käynnissä ja siel esiintyikin joku paikallinen Fintelligens. Kova meno. Annan kanssa käytiin myös Kumussa (taidemuseo), ja vaikka se löytyykin melkein naapurista, en ole vielä ehtinyt/saanut aikaiseksi käydä siellä. Mutta nyt! Ja olihan se ihan käymisen arvoinen, tosin...ei sinne ehkä toista kertaa tarvitse ainakaan tällä "reissulla" käydä, ellei nyt vaihtuvia näyttelyjä käy katsomassa. Se on semmoinen Kiasman ja Ateneumin yhdistelmä ja ihan mielenkiintoinen joo, mutta vähän itseään toistava ja tosi iso. Oli muotokuvia ja patsasta ja just näitä, että kun on nähnyt yhden on nähnyt ne kaikki. Oli siellä sitten tietty moderniakin taidetta ja vaihtuva näyttely kylmän sodan aikaisesta muodista, jotka olivat sitten niitä perusmuotokuvia kiinnostavampia, siis omasta mielestäni. Mutta niin oli taas yks kiva viikonloppu takana: sushiin suhtaudun edelleenkin vähän varauksella ja Bollywood oli jälleen aivan mainio!

Anna V:n visiitin jälkeen festari käynnistyikin ja olihan se aikamoista hässäkkää ja päivät aika pitkiä, mutta mukavaa kuitenkin ja kaikki meni hyvin - se kai on se pääasia. Katsojia ois voinut olla enemmän, mut kyllä jokaisesa näytöksessä yleisöä kuitenkin oli eli eipä siinä sitten mitään. Festarin jälkeen pakenin pomoa viikoksi suomeen ja oli kyllä ihana tulla kotiin! Koti on paras paikka. Varasin meille hytin laivasta, jonka vuoksi matkanteko Lissun kanssa helpottui aika paljon ja yllättävän kivuttomasti se muutenkin sujui: satamasta kävelin keskustaan ja junailin Tampereen kautta Poriin. Viikko meni tietty tosi nopeasti perheen ja ystävien parissa, ja oli kyllä ihana nähdä kaikkia rakkaita. Olin niin onnellinen, kun pääsin näkemään myös uuden ylioppilasteatterin näytelmän, jonka tyypit on myös itse ohjanneet ja käsikirjottaneet ja olihan se ihan mielettömän hyvä - aattelin et missaan sen, mutta onneksi en! Kotiviikkoon kuului myös pari irkku-iltaa, koti-iltoja Kiertiksellä ja kotikotona, saunomista ja kaikkea muuta semmosta kivaa. Ripustelin jouluvalot kotiin ja vaihdoin jouluverhot, kun Sakke siellä edelleenki keittössä roikotti kesäverhoja! Mitä naapuritkin aattelee...kih. Mun piti alunperin tulla takaisin Tallinnaan jo lauantaina, että olisin saanut yhden välipäivän matkustamisen ja töiden välillä mutta eipä se ihan niin mennyt: tuntui se lähteminen niin kamalan vaikeelta silloin lauantai-iltapäivänä, että siirsin lähdön sunnuntaille - muutamia kymppejä jouduin muutoksesta ylimääräistä pulittamaan, mut kyl yks koti-ilta ja vielä yks yö kainalossa oli sen arvoista.

Reissu-Lissu

Jennan poitsu Tompsukka halus koristella mul pari piparii (5v) - niin hienot!

Oon nyt ollut viikon täällä Suomi-visiitin jälkeen ja huomenna mennään taas: oon töiden puolesta lähdössä Studia-messuille Helsinkiin (Anna M, me nähdään taas!) ja Lissu menee mun yhdelle työkaverille hoitoon siksi ajaksi. Käytiin siellä tänään vähän tutustumassa paikkoihin ja hän ja hänen miekkosensa (joka on muuten islantilainen elektromuusikko ja jonka keikalla itse asiassa eilen olin, nimi: Ruxpin) ovat molemmat aivan ihastuttavia ja uskallan kyllä luottaa armaani heidän käsiinsä, kun molemmat ovat koiraperheistäkin kotoisin. Tää miekkonen oli jo ostanut Lissulle puruluitakin ja jotain herkkuja, hihi. Vaikka aina se vähän sydämestä kouraisee kun Lissu on tommonen mun lellipentu.

Huomenna siis Hki ja keskiviikkona takaisin. Sit mä haen Lissun Lasnamäestä ja tuun äkkiä kotiin pyykkäilee ja siivoilee, koska torstaina saan taas vastaanottaa vieraita! Mä punkkaan siis Satun luona ton Helsingin-visiittini ajan ja Satu tulee sit loppuviikoksi tänne vastavierailulle. Yritän saada perjantain vapaaksi, mut en usko sen olevan mikään ongelma. Töissä on nyt aika hiljasta, vaikka jotain festarin jälkipuintia tietty on. Aika hiljasta kyllä... Mistä pääsemmekin kohupaljastukseeni: päätin nyt sitten  lopettaa harjoitteluni kuukautta aiemmin, eli tammikuun lopussa. Kun ei vaan nappaa enää. Mitään isomaa juttua ei ole enää tiedossa ja se on alkanut jokseenkin turhauttaa. Oon jo oppinut niin paljon (etenkin heikosta johtamisesta ja siitä, miten ei yhtäkään tapahtumaa järjestetä) ja jotenkin uskon, ettei tää harjoittelu vois mulle enää enempää antaa. Kämpästä luovun tosin vasta helmikuun puolivälissä eli varsinainen muuttopäivä on vielä auki. Aattelin, että voisin sen helmikuun alun kirjottaa vaikka gradua täällä, jos siltä tuntuu. Jos Sakke sais vähän vapaata siihen johonkin väliin, niin ois tosi jees, kun neljä kättä helpottais kyllä vähän sitä muuttohässäkkää ja etenkin sitä muuttoa takaisin.

Mut siis tyypit! Jos joku haluaa vielä täällä tulla käymään niin tässähän alkaa viikonloput käydä vähiin. Sannille on yks vkl varattu tammikuulta, mut siis kalenterit käteen ja matkoja buukkaamaan ny! Suosittelesin tota tammikuuta visiitin ajakohdaksi, kun tosta helmikuusta ja muuttopäivästä en oikein osaa vielä mitään sanoa. 

Mitäs muuta...tuntuu, että taas tää kirjottaminen vähän kangertelee. Joulukuu, lumi ja pakkanen ovat kivoja asioita ja kämppäkin on pysynyt ihan mukana näissä vuodenaikojen vaihtelussa. 

Yks aamu herätessäni ulkona näytti tältä: ja joo, julkasin tän jo Facebookis mutku äiti ei oo siä!

Mä voisin nyt ruveta Lissun kans katsoo Harry Potterii eli ei kai täs, varmaa joulun jälkee sit taas! En tiiä vielä, koska mun joululomani alkaa ja koska se loppuu, mutta siis joulun ja uudenvuoden vietän suomessa. Pus ny!

Oravanpyörässä

No nyt ei ollut vaikeuksia keksiä otsikkoa: hyvin tehokkaasti on täälläkin arki alkanut ja päivät sujuvat usein samalla kaavalla: aamungngghhh, aamulenkki, töihin, töistä, lenkki, ruokaa, leikki/dataus/vapaavalintainen toiminta (joka usein tapahtuu neljän seinän sisällä, koska on vaan liian väsynyt lähteäkseen mihinkään), Lissun iltapisut, suihku ja sänkyyn. Peruss... tää syksynen harmaus ja yhä nopeammin pimenevät illat kuuluu tietenkin oleellisena osana tähän pakettiin. Tulis jo joulu!

No, ennenku avaudun töistä sen enempää, voisin taas tuttuun tapaan kertailla vähän tapahtunutta. Maria ja Markus tulivat visiitille tuossa muutamia viikkoja sitten ja Sakkekin  sitten vähän myöhemmin: sanotaan nyt näin,  ettei mennyt ihan niinku Strömsössä, mut kyllä meillä sit ihan mukava viikonloppu kuitenkin oli. Itekseen on tullut kauheen huonosti kierreltyä mitään nähtävyyksiä, mikä toisaalta johtuu töistä ja Lissusta, toisaalta taas siitä, että tää on vaan Tallinna - aika mälsä ajattelutapa, tiedetään... mutta esim. Prahassa tuli kierreltyä paljon enemmän ehkä just sen takia, että tiesi, ettei sinne ihan heti takaisin pääse. Tänne nyt sit kuitenkin aika paljon helpommin. Eniveis, pointtina se, että on kiva kun tulee vieraita niin tulee kierreltyä sit ympäriinsä enemmän!

MMS-komppanian kanssa käytiin mm. tv-tornissa ja kultuurikilometrillä. Suurin osa kuvista Markuksen puhelimella otettuja, kun mun digikamerani on ollut aika yhteistyökyvytön viime aikoina ja päätin sit ottaa kuvia filmille tästä eteenpäin. Niitä näkyy sitten joskus..ehkä. Suurin osa näistä kuvista oli kyllä enemmän tai vähemmän julkaisukelvottomia, joten poimin tähän vain muutamia. (kyllähän niitä lopulta tulikin aika paljon...)

Marian ja Markuksen kanssa käytiin tuolla Toompealla, näköalapaikalla. Testailimme siellä myös Markuksen puhelimen kameraa..

M&M

  

En kestä tätä kuvaa aihhh....:--DDDDDDDDd Koimme ilmeisesti jonkin sortin kollektiivisen valaistumisen!

                                       Markuksen mielestä tää oli paras kuva meistä....

Ylläolevassa kuvassa etsimme ruokapaikkaa ja päädyttiin sit yhteen intialaiseen, missä oltiin Saken kanssa käyty joskus aiemmin. Ekalla kerralla söin tulisuusaste ykköstä ja se ei maistunu oikein miltään. Tästä rohkaistuneena otin tällä kertaa kakkosta ja näin tekivät myös seuralaiseni: hm, taidetaan jatkossa pysytellä ihan siinä ykkösessä vaan... Paikka on muuten Chakra, sijaistee vanhassakaupungissa: Ihana sisustus, hidas palvelu, ruoka ihan jees - 8/10. T. tuleva ruokakriitikko.

 Kulttuurikilometristä voi lukea vaikka täältä ja tässä ois vähän kuvia. Nää otin muuten omalla puhelimella. Oli kiva ilma tolle kävelylle kun aurinko paisto, vaikka meidän miesseuralaiset ei oikein tuntunutkaan arvostavan tota aamupäiväistä lenkkiä.

                                                          Fillarijengille terveisiä

        Siel oli hienoja kisugraffoja, mut en sit päässy kauheen lähelle ottaa kuvia vaiks yritin kyl!

 Mun mielestä tää on Einsteinin ja Saksikäsi Edvaridn yhdistelmä, Markuksen mielestä toi näyttää multa..

Sit käytiin syömässä African Kitchenissä! Sinnekin oon ollut menossa jo vaikka kuinka kauan, ja nyt sit pääsin. Oli namskua ja edullista, paljon kasvista ja kiva sisustus. 9/10. 

Sit Makke halus mennä tv-torniin, eli taksi alle ja mestoille! Vähän suolanen hinta (7e) mut toi aurinkoinen päivä oli kyllä omiaan tolle visiitille.

              

Kuulemma kirkkaalla säällä pitäisi nähdä Helsinkiin, mut enpä kyllä allekirjoittaisi. Oli ihan kiva käydä, se oli aika futuristinen ja esitteli muutenkin Viron historiaa ja keksintöjä aika laajalta skaalalta, klassisesta musiikista joukkoliikenteeseen. Tuosta tv-tornista voi lukea vaikka täältä. Käytiin myös tuolla näköalatasanteella, tuuli vähän samaan tapaan kuin Porin sillalla. Markus näyttää vähän kummalta, sori!

Illalla Sakke kokkas meille illallisen ja sit käytiin vähän Tallinnan yössä. M&M lähti sunnuntaina aamupäivällä ja illalla me käytiin Saken kanssa keskustassa syömässä. Nähtiin tuplasateenkaari, awws! Toinen on kyl aika heikohko, mut se on siinä yläpuolella! Oli hieno.

Tiistaina Sakkekin sit lähti eikä täällä nyt mitään sen kummempaa ole sen jälkeen tapahtunut. Leikkautin hiukset polkaksi kun kyllästyin pitkään. Ihan kivaa ja freesiä vaihtelua, vaikka kyllä mä tästä sen reuhkan varmaan takasin kasvattelen. Samaisena lauantaina käytiin Emman kanssa Telliskivessä kirpparilla ja illalla Arttu pamahti paikalle jalkapallojoukkueensa kera - kuulostaa just siltä mitä se oliki: pojat oli vähän ottanu. Kävin kuitenkin moikkamassa ja olihan se ihan hauskaa... :D

Mitäs muuta..tää viikonloppu meni suht rauhallisissa merkeissä, perjantaina oli bileet yliopiston henkilökunnalle ja käytiin yhden työkaverin+sen kaverin kanssa siellä syömässä. Eilen sitten tää samainen työkaveri pyysi mua heidän kanssaan ulos ja meninkin sitten: tykkäsin! Tää tyttö on tosi ihana ja symppis, joten oli kiva tutustua vähän paremmin. Töissä kun ei kauheasti ehdi jutustella, vaikka samassa huoneessa istutaankin. Niin ja kävin lauantaina myös äänestämässä! Numero jääköön salaisuudeksi.

No, sitten niihin töihin: festari lähenee ja työmäärä kasvaa. Ollaan nyt siirrytty työskentelemään tohon yliopistolle, kun viime postauksessa se oli vielä vähän epävarmaa. Meen töihin yleensä 9-10 välillä ja pääsen lähtemään 17-18 välillä, et kyllä täällä ihan täysiä päiviä tehdää - kahvitaukoja on yleensä yksi ja silloinkin se kahvi juodaan näytön edessä istuen. Tuntuu silti, että ainakin meidän huoneessa kaikki on yhtä kiireisiä. Ehkä se on vaan tätä aikaa..Ja oon kyllä varautunut siihen, että tulevat viikot ennen festaria voi olla aika raskaita. Viime postauksessa hehkutin tota mun "pomoani", mutta täytyy ehkä syödä sanoja vähän.. hän on kyllä mukava, mutta johtaa/organisoida/priorisoida ei oikein osaa. Hän järjestää myös tätä festaria ensimmäistä kertaa, joten stressinmääräkin on sitten sen mukainen. Tosin stressiä lisää myös päällekkäiset verkostoprojektit, joiden kaikkien täytyy nyt ilmeisesti tapahtua samaa aikaa ja jotka hän siis joutuu järjestämään. Meitä on tällä hetkellä kolme ihmistä tekemässä tätä festaria, ja tuo kolmas on meidän taiteellinen johtaja, jonka vastuulla on siis ohjelman laatiminen. Kaikki muu jääkin sit tän mun pomoni harteille, joten ymmärrän kyllä myös hänen painettaan vaikka välillä on saanut kyllä vähän hampaita kiristellä...mutta ehkä se tästä. Meidän ohjelma valmistui viime perjantaina ja se nyt ainakin vähän helpottaa.  Täytyy vaan koittaa hoitaa oma tonttinsa mahdollisimman hyvin. Tällä hetkellä ilmoittelen valituille ohjaajille/tuotantoyhtiöille ja hoidan noita leffoja paikanpäälle. Hoidan myös Sleepwalkersin yleistä sähköpostia, kutsuvierashommia, näiden lentolippuja yms. Mitä milloinkin...mutta ainakin tunnen itseni hyödylliseksi! Mutta sen oon kyllä päättänyt, etten enää ilmaseksi työskentele.

On ollut välillä vähän ikävä kotiin. Ei kuitenkaan siten, että olisin ihan surkeena ja itkisin itseni uneen joka ilta tms. vaan lähinnä siten, että on kyllä ihana palata takaisin sitten aikanaan. Mun mielestä se on ehkä ihan hyvä. Mulla on niin ihania ihmisiä ympärillä, että väkisinkin niitä ikävöi!

Tämänkin vuoksi olin hyvin iloinen, kun kuulin perjantaina, että saan viikon loman Sleepwalkersin jälkeen - jos tämä pitää paikkansa, niin tullaan kyllä käymään Lisban kanssa! Toivottavasti onnistuis, olis ihanaa. Saisin samalla vaihdettua vähän vaatevarastoja. Katsotaan nyt, onneksi täältä pääsee aika lyhyelläkin varotusajalla Suomeen. Mutta jouluksi sitten tietty viimeistään tullaan. Toivottavasti tulis muuten kunnon talvi, toi vanhakaupunki on varmaan niin ihana jouluvaloineen ja kojuineen.

Seuraavat viikot menee varmaan aika haipakkaa: Sakke tulee ens viikonloppuna, sitten tulee Anna M,  sitten Anna V ja sitten onkin showtime (12-15.11). Martin tylsämatkat tulee ehkä jossain vaiheessa marraskuuta pienellä porukalla käymään ja jos johonkin väliin vielä se Suomen visiitti niin hups, onkin jo joulukuu! Saapa nähdä, koska ehdin seuraavaksi sitten postailla - kun istuu nenä kiinni näytössä koko päivän niin ei välttämättä haluaisi jatkaa samaa hommaa kotona. Sitä graduakin pitäisi koittaa viedä eteenpäin..viikonloppuisin oon koittanut sitä vähän työstää, toivottavasti pysyn aikataulussa niin että se (ja mä) joskus valmistuis!

Loppuun vielä pari kuvaa Lissusta. Tykkään niin paljon näistä meidän lenkkimaastoista!

Eräänä iltana ihmettelin, kun en nähnyt Lissua missään: hän oli kivunnut kaappiin.

Huomenna taas maanantai..Yak. Tsemppiä kaikilla kanssakärsijöille...

Sügis

Hm, mikähän siinäki on, että noita otsikoita on niin vaikea aina keksiä. En jaksanut kuitenkaan tuhlata siihen enempää kallisarvoista sunnuntain lorvimisaikaa, niin päädyin niinkin mielikuvitukselliseen ratkaisuun kuin Sügis=Syksy. Koska, no nyt on syksy, täälläkin. 

Päivitystahti on taas ollut päätähuimaava. Voin yrittää postailla useammin, joskaan en lupaa mitään. Kirjoittelin viimeksi kolmisen viikkoa ja onhan tässä aika paljon ehtinyt tapahtua, eli eiköhän ruveta käymään sitten ihan noin viikko viikolta mennyttä elua läpi. Pistän vähän kuvia höysteeksi, ettei tästä tule pelkkää puuduttavaa tekstimassaa.

Tosiaan, kuten mainitsin viime postauksessa, äippä ja isukki tulivat visiitille tuossa lokakuun puolivälissä. Hekin ovat muiden suomalaisten tapaan käyneet muutamiakin kertoja Tallinnassa, eli keskityttiin lähinnä yhdessäoloon: syötiin paljon ulkona (nams), oleskeltiin ja käveltiin ympäriinsä. Antaa kuvien puhua puolestaan:

Tän kuvan otin kävellessäni porukoita vastaan D-terminaaliin. Superalko, jonka pihassa busseittain suomalaisia viinaturisteja. Onhan toi bussi sillai tosi kätsy, kun kuski kantaa asiakkaiden ostokset suoraan tavaratilaan eikä tarvi ite sit niitä lavoja raahata ja täten voi sit keskittyy olennaiseen! Voi huoh.

Myös tämän kuvan nappasin samaiselta matkalta, se on niin söpö ja kiva. Täällä on muutenkin aika paljon katutaidetta ja graffoja, pitäis enemmän kuvailla niitä. 

Siin he ny seisoo karvasen lapsenlapsen kera.

 Ja siin sit mää ja Lisba.

Käytiin juomassa yhden limoncellot ja äidillä oli hauskaa.

En voinu vastustaa..

Isä halus maistaa tequilaa..

Ei vissii maistunu :D

Porukoiden visiitin aikaan tuolla Rocca Al Maressa sijaitsevassa Ulkoilmamuseossa oli Virolaisen leivän päivä ja syysmarkkinat, niin mentiin sit käymään siellä. Oli ihan kiva, ei välttämättä muuten olis tullut käytyä ko. paikassa ja säätkin suosi. Siellä oli kaikenlaista markkinatouhua, käsitöitä, musiikkia, perinnenäytöksiä tms. ja kaikkea vastaavaa. Museo/puisto on 79 hehtaarin kokoinen ja pitää sisällään mm. eri aikakausien maalaistaloja. Vähän niinkuin semmonen iso kotiseutumuseo. 

Tää oli niin söpö: To start eating common bread - to get married or pair up with someone. Marriage connected two communities, two households became one.

Ja mä löysinki sieltä sitten sulhon itselleni! Lopulta asiaa pohdiskeltuani kallistuin sittenkin Saken puoleen, on siistimpi ja on se yhteinen kieli sit kuitenkin niin iso asia.

Toi oli kreisi. Siihen sidottiin tyyppi käsistä ja jaloista ja tarkoituksena oli siis ottaa vauhtia ja keikauttaa itsensä ympäri. Taidettiin yks onnistunut "keinuminen" nähdä, kyllähän se siinä muutaman kerran sit pyörikin ja me kauhisteltiin vieressä. Hyrrrr. Ilmeisesti joku paikallinen harrastus, noilla tyypeillä oli myös jotain "keinutiimi"-huppareita. Tai jotain vastaavaa.

Ihanat. 

Porukoiden visiitin jälkeen ehti vähän pöly laskeutua ja arki asettua uomiinsa kun Sakke paukahti paikalle. Kyseessä oli aikamoinen pikavisiitti, mutta visiitti kuitenkin - ja ihana tietty! Ei me kovin paljon mitään erikoista ehditty tehdä, oltiin vaan. Käytiin yhdessä tosi kivassa intialaisessa syömässä, Masala se taisi olla nimeltään. Oi nam, syötiin ja juotiin sulkemiseen asti kun paikka oli niin viihtyisä. Ja vanhankaupungin ulkopuolella, mikä sekin oli ihan mukavaa vaihtelua. Sakke tuli pikavisiitilleen (ma-ke) siksi, koska ei tiedetty yhtään, koska seuraavaksi ois mahdollisuus nähdä: no, se ois sit jo ens viikolla :D Tämä kiva, eikä eroaminenkaan tuntunut sitten niin pahalta. Vaikka ainahan se vähän mälsää on. 

Vierailujen välissä olemme Tallinnan ystäväni Emman kanssa löytäneet yhden kivan kuppilan ja yhden kivan kahvilan. Kuppilassa olemmekin käyneet jo muutamia kertoja, viimeksi jotain aasialaista poppoota kuuntelemassa. Siellä järjestetään myös visailuja ja kaikkea semmoista mukavaa, ja on musiikkinsa puolesta myöskin aivan oiva paikka. 

Kadriorgin puistossa järjestettiin myös semmoinen valo-festivaali kesän loppumisen kunniaksi, johon myös pienellä porukalla osallistuttiin. Se oli ihan hieno, paljon erilaisia valoja ja tulia ja esiintyjiä. Oli vaan kamalan kylmä, ja siirryttiin sitten sisätiloihin loppuillasta. Lisäksi humalaiset ihmiset ja tulisoihdut eivät ole mikään miellyttävin yhdistelmä. Melko hasardia oli myös tuikkujen sirottely nurmikolle ympäri puistoa ilman minkäänlaista alustaa. No toki yö/iltakosteus jne. ja oon varmaan muutenkin turhan varovainen, mutta kuitenkin. Se oli hämmentävää, kun Suomessa vastaava ei olis varmaan edes laillista. Mulla ei ole oikein mitään kuvia sieltä, kun kamera oli vähän yhteistyökyvytön ja sitten siitä loppuikin patterit, mut täs ois nyt yks: 

Eli kuvassa on se joutsenlampi ja se oli valaistu tuollaisilla vihreillä valoilla ja valopämpyrällä. 

Lissu on ollut vähän kipeänä, jotain kennelyskän poikasta on ollut eli ollaan otettu aika rauhassa lenkkien sun muun suhteen. Muuten hän on ollut kyllä pirteä ja iloinen oma itsensä, eli ei mitään vakavaa siis. Lenkkeilin itekseni vähän kauemmas kauppaan joku ilta, kun toi ranta on niin nätti:

Keskusta ja vanhakaupunki vähän lähempää..

ja vähän kauempaa. Mutta siis tollasta rantaviivaa pitkin pääsee Kadriorgista Piritaan ja se on kyllä aikas kiva.

Aika rauhallista tämä meidän elo täällä on, mut yritänki noi arki-illat rauhottaa pääosin Lissulle. Mulla ei edelleenkään ole virallista työpistettä, mutta aika paljon ollaan oltu tuolla Pöffin toimistolla. Työtehtävät vaihtelee, mut mä kerron niistä paremmin sit vaikka ihan omassa postauksessa - pitäis muutenkin kirjottaa niitä ylös loppuraporttia varten. Enemmän tai vähemmän se 30h/vk tulee kuitenkin täyteen. Saa nähdä mitä tapahtuu, kun tuo BFM:n uusi rakennus valmistui viime viikolla. Ilmeisesti mullekin on sieltä joku deski varattu, ja toisaalta ois ihan jees saada säännölliset työajat - toisaalta silti tykkään tästä etätyöläisen vapaudesta ja vastuusta :) Lissun kannalta tää alun etätyö on tietty ollut ihan unelma, on saatu rauhassa yhdessä totutella muutokseen eikä oo tarvinnut jättää Lissua heti itekseen. Väsyttävää vaan ajoittain matkustaa paikasta toiseen pitkin päivää, ja viehän se sit jonkin verran aikaakin. No, niistä sitten myöhemmin.

Oon kuitenkin ollut työhön tyytyväinen ja saanut sopivasta vastuutakin. Olen myös istunut kaksi päivää taksissa suhaten väliä koti-lentokenttä-hotellli-koti/koti-hotelli-lentokenttä-koti, kun vastaanotin yhden filmiprojektin/verkoston vieraita :D Eli tämmöisiä perus assari-hommia, mutta toki myös muutakin. Tuo mun ns. "pomoni"/ mun työtehtävistä vastaava on aivan mahtava tyyppi, ymmärtää tän mun tilanteen kaikin tavoin tosi hyvin ja lupas jo, että töitä riittää myös filmifestarin jälkeenkin.Olen nimittäin sitä vähän stressannut, kun tuolta koulun puolesta ei niin kovin paljon ole niitä töitä kuitenkaan tarjottu. Samainen tyyppi sanoi myös, että haluaisi mun työtehtävien olevan mahdollisimman monipuolisia. Eli jes :) Asiat vois olla aika paljon huonomminkin, eli en voi olla kuin tyytyväinen. 

Muutenkin iha hyvä fiilis näin kun miettii, että huomenna on taas maanantai. Eilistä iltaa vietettiin Stalker-festivaaleilla, joka sijaitsi vanhassa tehtaassa. Voisin sanoa kokemuksen olleen kiinnostava. Musiikki oli elektroa/ambienttia/diippiäshittiä/mitensitänytkuvailisi ja festari piti sisällään myös performanssin sekä valoinstallaatioita. Henkilökunnan kasvot olivat maalattu mustavalkoiseksi. Me osallistuttiin sattumalta/vahingossa yhteen kokeelliseen trance-pläjäykseen, joka sijaitsi sen tehtaan kellarissa: lavalla oli erikseen dj:t ja siinä lavan sivussa oli styroksilaatikoita, joita esityksen tyypit hakkasivat erilaisilla puukalikoilla - laatikot olivat yhteydessä musiikkiin ja täten näitä hakkaamalla pystyi siihen myös vaikuttamaan. Esityksen tarkoituksena oli kuitenkin rikkoa ne styroksilaatikot ja siihen mekin sitten osallistuttiin. Hämmentävää, mutta ihan hauskaa. Esimerkiksi tästä voi lukea lisää festarista ja googlata tietenkin aina voi. Ja kun sanon vanha tehdas, niin sitä se todellakin oli - ei oltu paljon siloiteltu, vettä satoi sisälle jne.. ja takit päällä siellä paineltiin. Sinänsä olin vähän pettynyt, kun ajattelin et ois päässyt vähän tanssimaan (no sitä elektroa, ei trancea..) mutta eipä sille sit mitään voinut. Tosin en tiedä, muuttuiko meno sitten loppuillasta kun ite lähdin jo yhden maissa kotiin nukkumaan. 

Niin, mä harhauduin vähän aiheesta: hyvä fiilis! Tuleva viikko ei tunnu yhtään niin raskaalta kun mulle tulee taas vieraita! Maria & Markus seilaa Talsuun keskiviikkoiltana ja Sakke perjantai-iltana. Ja sitten kyllä mennään vähän danssaamaan! Oon jo suunnitellut ysäridiseä. M&M lähtee sunnuntaina ja Sakari jääkin sitten vielä muutamaksi päiväksi. Masentaa jo etukäteen eronhetki kun on kuitenkin niin mukavat päivät edessä koko poppoon kera, mutta turha kai sitä on vielä miettiä. Tuossa ikävässä on muuten se jännä puoli, että siihenkin tottuu: on ikävä perhettä ja Sakkea ja kavereita, mutta kun ei näe niin se ei tunnu niin pahalta. Sitten kun näkee, on niin mukavaa ja sitten se eroaminen on niin mälsää ja on ihan rikki sen pari päivää. Höh. Mutta toisaalta, huomenna on jo lokakuu ja sittenpä on enää kolme kuukautta jouluun, jota pidän jonkinlaisena loppuetappina, koska sitten on enää muutama hassu kuukausi jäljellä Tallinna-elua. Eli koitetaan nyt kestää vaan, saa niitä samoja (rakkaita!) naamoja tuijotella sitten taas päivästä toiseen ;)

Läiskitääs tähän loppuun vielä muutaman syksyiset lenkkikuvat, niin saadaan hienosti ympyrä sulkeutumaan. Täällä on satanut lähes päivittäin ja ajoittain todella _paljon_ (vertailukohtana: takuuvarmat tulvat Porissa), ja niin teki myös tänään. Iltapäivällä alkoi kuitenkin aurinko paistelemaan ja lähdettiin sitten pikkuneidin kanssa hienostuneelle sunnuntaikävelylle Kadriorgin puistoon ja palatsin huudeille. Tai no, hienostuneelle ja hienostuneelle...Lissu juoksi läpi kaikki lätäköt ja kurakot ja oli sit myös sen näkönen kun kotiin päästiin.  Pesulle!

Lätäkkö lenkkipolulla pt.1

Lätäkkö lenkkipolulla pt.2

Ruskaa, ihanaa.

Lissun elämän suuria ihmeitä...

Mommaa, wad iz diz?

????

"I just don't get it"

Heijastuksia.

Oi, syksy on niin ihana. 

Ps.Saken oikea nimi on Sakke, ei Sakari. 

Pps. Virolaisilla tuntuu olevan erityinen mieltymys ilotulituksiin, nimittäin niitä ammuskellaan harva se päivä. Esimerkki: odotimme Emman kanssa ratikkaa torstai-iltana n. klo 23.45 keskustassa, Viru-keskuksen edessä, kun yhtäkkiä vastakkaiselle kadulle ilmaantuu kolme ihmistä, joista yksi kantaa jonkinnäköisen laatikon muutaman metrin päähän ja sytyttää sen. Ja voilá, ilotulitus voi alkaa! Ilmeisesti kyseessä oli kosinta tms. kun sitä ilotulitusta oli katselemassa pariskunta, joista toinen vaikutti melko yllättyneeltä. Se oli kyllä tosi hieno tulitus, hämmensi vaan se aika ja paikka. Ja ehkä vähän pelästyttiin aluksi, mut sitten vaan hihiteltiin ja ihmeteltiin.

Tuli taas aikamoisen pitkä postaus, mut eipä tarvi taas muutamaan viikkoon päivittää ;)